 |
| Laukkaavia quartereita! (c) Bob Langrish |
Heittäydyin tuossa eräänä päivänä laukkapuolelle (ja voi miten kiva siitä onkaan tehty! Kisaaminen ym on niin helppoa, etten tiedä miten päin olla. Ehkä vähän liiankin helppoa!) ja rekisteröin sinne itselleni saman päivän aikana 80 kilpailevaa konia. Lähinnä englantilaisia täysiverisiä, lähinnä sileän juoksijoita. Mutta myös kolmisenkymmentä arabia ja muutama risulaukkurinkin. Yksi projekteistani kun tulee olemaan laukkatalli, niin sen perustaminen käy helposti, kun hevosia voi jo kisauttaa jalostuskuntoon, ennenkuin tallilla on edes ulkoasua. (Tai internetissä mitään muutakaan.)
Haluan kasvattaa siis laukkahevosia. Englantilaisia, arabeja ja angloarabeja. Tämä ajatus oli päivänselvä jo silloin, kun ryhdyin tallia suunnittelemaan. Mutta sitten tuli ongelma! Tahtoisinhan toki myös osallistua ponilaukkoihin. Mutta ottaa nyt kokonaan uusi rotu sitten siihen... Ääääh. Ja mitä ponirotua ryhtyisin siellä sitten kasvattamaan? Kun ei oikein ponit sillälailla ylimalkaan iske. Onhan ne kivoja ja söpöjä, mutta miellän ne vähän turhiksi. (Koska olen iso, aikuinen ihminen, joka ei reaalisti voisi ratsastaa sellaisella. Tämähän toki mielessäni tekee niistä turhia myös virtuaalimaailmassa...)
Niin, olisipa kiva jos olisi sellainen ponirotu, johon voisi laittaa mitä vaan ponia ja mitä vaan hevosta ja sanoa sitä rotuponiksi ja laukkuuttaa sellaista.
Noh. Ei ihan mitä tahansa ponia ja ei ihan mitä tahansa hevosta, mutta melko laaja skaala eri rotuja noissa ratsuponeissa on. Pääasia on, että poniverta on yksilössä vähintään 25%. Jokaisen maan ponilla on omat jalostussääntönsä, mutta koska laukkatallini on tarkoitus sijaita Amerikoissa, niin ratkaisu oli periaatteessa helppo ja poniroduksi laukkoihin valittiin: NASP. North American Sportpony eli NASP eli Amerikkalainen ratsuponi.
NASPi on hauska tapaus. "Normaalin" ratsuponin tapaan sillä on tietyt ponirodut ja tietyt hevosrodut, joiden yhdistelmiä voidaan kutsua ratsuponeiksi. (Kiitos VRPY infopläjäyksistä.) Eikä toki amerikkalainen ratsuponi paljoa eroa kanadalaisesta. Mutta sopivasti kuitenkin! Amerikkalaisella ratsuponilla on nimittäin muutama ihastuttava rotuerikoisuus takataskussaan. Nyt puhutaan siis roduista, joita NASPin jalostuksessa saa käyttää.
Jalostukseen sallitut ponirodut:
- Welshit (sektiot A-D)
- Welsh part bred
- Connemaranponi
- Newforestinponi
- Dartmoorinponi
- Exmoorinponi
- Ulkomaiset ratsuponit
- Amerikanshetlanninponi
Jalostukseen sallitut hevosrodut:
- Täysiveriset (xx, ox, x)
- Puoliveriset (WBFSH-hyväksytyt kantakirjat)
- Morganinhevonen
- Quarterhevonen
Amerikanshetlanninponi on myös kanadalaisessa sallittu, mutta morgania ja quarteria saa olla vain 6,25% kanadalaisessa versiossa. Amerikkalaisessa niitä ei ole rajoitettu! Mahtavaa! Koska nyt on myös hyvä syy hankkia laukkaavia quartereita. Ja voin käytellä harvinaisiakin hevosia NASPieni jalostukseen, sitä odotan innolla. Quarterista ja morganista kun saa irti kaikkia hauskoja värejä, varsinkin jos niitä sattuisi vaikka yhdistelemään amerikanshetlanninponiin. VOI KU ON KIVA! (Keisarin Uudet Kuviot-äänellä.)
Sitten taas jännä piirre amerikkalaisessa oli mielestäni se, ettei amerikanponi ole hyväksytty jalostukseen. Kun taas kanadalaisessa sitä saa käyttää. Tokikin taas sen saman 6,25%, mutta kuitenkin. Miksiköhän jenkkiläisessä ei saa käyttää jenkkiläistä?
Joku jolla on sisäpiirin tietoa asiasta voi vihjailla tähän suuntaan.
Millähän tavoin muut ihmiset päättävät kasvatusrotunsa? Tuleeko muillekin rodut sillä lailla, "oi tommonen osaa ehkä vähän juosta ja siihen voi laittaa mitä vaan, JES! Mulle se!"
Kommentit
Lähetä kommentti