Olen seurannut, ja vähän osallistunutkin, aktiivisesti Keskustassa keskustelua kilpailuista ja kilpailuttamisesta. Ja Stuff Membersin asiasta kirjoitettua päätin pohtia omaa kilpailutustani. (Tai siis ei minun, vaan hevosteni kilpailutusta.) Itsehän nykyään kilpailen pääasiassa vain porrastetuissa niiden helppouden vuoksi. Niinpä perinteisten kilpailujen ja sijoitusten keräily on miltei jäänyt itseltäni historiaan. Olen kuitenkin sekaantunut kaikkiin mahdollisiin virtuaalisiin lajeihin, joten WRJ:n ja ARJ:n osalta keräilen yhä sijoituksia.
Ja ryhdyinpä jopa pohtimaan, että minusta on tullut aivan älyttömän puolueellinen kilpailujen suhteen. Ja nimenomaan niiden kilpailujen, jotka ovat sen isä- tai emäehdokkaan kisakalenterissa. Porrastetuissa varsa siis perii vanhemmiltaan ominaisuuspisteitä. Ja jostain syystä juoksen kieli pitkällä näiden ominaisuuspisteiden perässä. Olen huomannut sen vaikuttavan todella paljon siihen, millaisia kasvatteja ostan tai millaisia ulkopuolisia hevosia käytän jalostuksessa.
Olen huomannut vältteleväni perinteisiä kilpailuja kisaavia hevosia. Siis niissä lajeissa, joita porrastetuissa on tarjolla, eli tämä ei koske westerniä tai askellajeja tai laukkoja tai raveja. Enkä edes itseasiassa tarkemmin tiedä miksi. Samat pisteethän niistä sijoituksista saa siellä laatuarvostelussa ja porrastetuissakin voi vain aloittaa nolla tasolta ja edetä sieltä, eivät ominaisuuspisteet ole "must have".
Miksi siis olen alkanut vierastaa perinteisissä kilpailleita hevosia? Olenko nyt kilpailurasisti? Sijoitussyrjijä? Mieluummin ostan kasvatin täysin kisaamattomista vanhemmista, kuin semmoisista, jotka ovat kilpailleet 40 sijoitusta painostuslajissaan. Omat sijoitusten kerääjät ovat joutaneet, tai joutavat heti kohta puolia lisäännyttyään, kuoppaan.
Onko siis kaksi koulukuntaa vain minun päässäni, vai onkohan muillakin tämmöisiä ongelmia hevosten valinnan suhteen?
Kommentit
Lähetä kommentti